Dialogi vai vuorohuutelu

Ammatikseen työnohjausta tekevä konkari sanoi: ”Meidän työpaikallamme on paljon vuoropuhelua”. Me muut nyökkäilimme kannustavasti, ajatellen että hyvä juttu. Puhujan kasvoilla oli kuitenkin virnistys, joka sai kohta selityksen, kun hän jatkoi: ”Jokainen sanoo vuoron perään oman lempiajatuksensa, mutta ei kuuntele toisia”.

Tämä keskustelun jälkeen on ollut vähän vaikea puhua vuoropuhelun kehittämisestä. Työohjaajan veikeä ilme ja sarkastinen kommentti nousevat väkisin mieleen.

Tavoitteena kaiketi on luoda työpaikalle aitoa dialogia. Joku on määritellyt dialogin mielipiteenvaihdoksi, jossa osapuolet voivat lähteä tapaamisesta uusien ajatusten kanssa. Ei niin, että minä myyn sinulle ajatukseni, tai että ostaisin parhaassa tapauksessa sinun mielipiteesi. Ei, keskustelemme niin, että siitä voi syntyä uutta ajattelua ja laajentuneita näkökulmia.

Erityisen tärkeää kunnollinen dialogi on suorituksen johtamisen yhteydessä. Sitä tarvitaan, on sitten kysymyksessä tavoitteiden asettelu yhdessä sopimalla, tai korjaavan palautteen käsittely.

Dialogi vaatii uskallusta ja heittäytymistä. Se vaatii myös luottamusta ja sellaista turvallisuuden tunnetta, jossa uskaltaa aidosti olla läsnä.

Nämä ovat johtamiskysymyksiä ja niihin voidaan vaikuttaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *